Riittävä informaatio on keskeisessä osassa lääkepäänsäryn hoidossa

Migreeniin yhdistetään monenlaisia oireita, joista yleisimpiä ovat päänsärky, aistiyliherkkyys, väsymys ja keskittymisvaikeudet sekä pahoinvointi ja oksentelu. Migreeniä sairastavalla ihmisellä voi olla kaikki edellä mainitut oireet tai vain osa niistä. Lisäksi noin kolmannes migreenipotilaista raportoi kohtauksen osana auran, jonka tyypillisin ilmenemismuoto on laajeneva sahalaitakuvio näkökentässä. Oireet voivat vaihdella huomattavasti kohtausten, elämäntilanteiden ja ikävaiheiden välillä.

Placeholder

Migreenipotilaiden arjessa ilmenee monesti myös niin kutsuttua lääkepäänsärkyä. Moni migreenipotilas käyttää toistuvasti päänsäryn kohtauslääkkeitä, mikä aiheuttaa aivojen sensoristen alueiden yliherkistymistä ja sitä kautta päänsäryn kroonistumista.

Miten lääkepäänsäryn voi erottaa migreenipäänsärystä?

Lääkepäänsäryn erottaminen migreenipäänsärystä voi olla hankalaa, eivätkä suinkaan kaikki lääkepäänsärkypotilaat välttämättä edes tiedosta koko ilmiötä.

– Lääkärin ja potilaan välisellä keskusteluyhteydellä – ja ennen kaikkea juuri potilaan kuuntelemisella – on valtava merkitys. Lääkärin on tärkeää pysyä ajan tasalla siitä, mitä kohtauslääkkeitä potilas käyttää ja missä määrin. Monesti jo potilaan omasta kertomuksesta saattaa selvitä, että on syytä epäillä lääkepäänsärkyä, jolloin asiaan voidaan puuttua, kertoo neurologian dosentti, neurologi Ville Artto.

Meilahden ja Peijaksen sairaaloissa sekä yksityisellä sektorilla toimiva Artto kohtaa päivittäin työssään kaikenlaisia potilaita. Lääkärin on muistettava ja myös osattava huomioida, että potilaat eroavat toisistaan paitsi oireiltaan myös siinä, miten he reagoivat oireisiinsa. 

– Migreeni on yksilöllinen sairaus, joten myös lääkepäänsärkyä kartoitetaan ja hoidetaan tapauskohtaisesti. Lääkäri voi ensimmäiseksi kehottaa potilasta vähentämään kohtauslääkkeiden käyttöä ja seuraamaan, vaikuttaako se kohtausten määrään ja voimakkuuteen. 

– Toinen keino on lääkevieroitus, eli sovitaan tietty aikaväli, jolloin potilas ei käytä lainkaan kohtauslääkkeitä. Mikäli potilas sairastaa kroonista migreeniä, kannattaa joka tapauksessa harkita vakavasti estolääkityksen aloittamista. Nykyiset estolääkkeet ovat tehokkaita, ja usein ne vähentävät kiputilojen kroonistumista myös lääkepäänsäryn osalta, Artto avaa.

Informaatio on avain onnistumiseen

Artto kokee, että avain onnistuneen hoidon saavuttamiseen löytyy keskustelusta, viestimisestä ja informoinnista. Tämä vaatii aktiivista otetta koko terveys- ja hyvinvointialalta. 

– Migreeniin erikoistuneiden ammattilaisten on tärkeää informoida paitsi potilasta myös toisiaan – unohtamatta muiden erikoissalojen lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa. Lisäksi apteekkihenkilökunnan on hyvä tietää kohtauslääkkeiden käyttöön liittyvistä haittavaikutuksista ja lääkepäänsärystä, jotta he osaavat neuvoa asiakkaitaan entistä paremmin, Artto pohtii.